Haperoita sienihimoisille

Korvasienten ja muiden sienten sadon väliin jääpi pikkuinen aukko, jonka oikein sienenhimoiset voivat täyttää haperoilla. Haperoita on useampia satoja lajeja, joista punertavia on noin 50. Melekonen määrä siis, ja sen takia varmaan ne on jääneet välikauden sieniksi, joita ei oikein arvosteta, kun odotellaan kanttarelleja ja rouskuja.

Lähde: Wikimedia commons

Lähde: Wikimedia commons

Kaikki haperot on syötäviä, mutta niitä on hyviä, oikein hyviä ja kitkeriä. Mikään hapero ei ole myrkyllinen, mutta kitkerät jätä metsään. Hyviä ruoaksi ovat esimerkiksi isohapero, viinihapero, palterohapero, kangashapero ja koivuhapero, joista tuossa kuvassa oleva viinihapero on värin perusteella helpoin tunnistaa. Jos haluaa haperoekspertiksi, niin kannattaa mennä sienikurssille, jossa opetetaan haperoiden tunnistamista.

Maista metsässä ja karsi kitkerät

Haperot tunnistaa heltoista ja siitä, että malto tummuu kun sienen lohkaisee. Sienimiehen paras vinkki on: maista haperoa metsässä. Jos se on kitkerä, sylykäse pois ja jätä siihen, ota pullosta vesihörppy, ja maista seuraavaa eri näköistä haperoa. Mitä pienempi sieni ja kirkkaampi väri, sitä kitkerämpi hapero. Haaleamman väriset ja isot on melko varmasti mietoja ja hyviä.

Ilakoi haperoiden väreillä

Haperoissa kannattaa käyttää hyödyksi hienoja värejä ja ilakoida niillä vaikka salaatin seassa. Älä siis piperrä sientä silpuksi vaan tarjoile reiluina palasina, suoraan metsästä pannun kautta, vähän suolaa ja pippuria ja yrttejä ja sepä oli siinä. Kuukauden reseptinä Sienimies tarjoilee haperot kanan kanssa. Miedolle lihalle mieto sieni, siinähän se istuu kuin isä äitin sylissä! Salaateista tykkääjille toinen oiva resepti ja hauskannäköinen ruoka on haperoilla väritetty Nizzan salaatti.

Muutoin haperot maistuvat sellaisenaan vaikka muiden metsäsienten joukossa, lihapullataikinassa ja lisukkeena, ja voi niitä säilöäkin öljyyn tai etikkaan kevyen ryöppäyksen jälkeen.

Pari sanaa huhtasienistä

Huhtasieniä käsittelin viimekeväisessä plokissa. Sieltä voi lukea tästä hienohelmasta ja lisäinformaatiota sienitietoudesta. Huhtasienipuolella on ollut melko hiljasta, mutta jos tulee vastaan, niin ilmotteleppa Sienimiehelle. Voipi olla että niitä on vasta tulossa. Siellähän ne saattavat puutarhoissa lymyillä, ruohonleikkuujätteen seassa.

Huhtasienestä saa helteiden alkaessa sellaisen eteläeurooppalaistyylisen herkun, että kun valmistaessa laulaa italialaista oopperaa, niin ruokailuvaiheessa se on sinnikäs emäntä tai isäntä, joka pystyy vastustamaan hyvän punaviinin korkin narahdusta. Pistetäänpä resepti tuonne reseptiosioon ja toivotellaan maukkaita hetkiä!

Sienimies suosittelee:
Rokua à la carte: Alkupaloja rokualaisittain, sisältäen metsäsienisalaattia
Kanafileetä ja haperoita
Haperoilla väritetty Nizzan salaatti
Huhtasieniä eteläeurooppalaisittain

Avainsanat: , , , , ,
Kategoria: Blogi
06 Kes

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>