Kuurupiiloa suppilovahveroiden kanssa

Suppilovahveron kanssa Sienimies ja moni muukin on joka syksy piilosilla. Monesti sitä kävelee ja kiroaa kun ei niitä taas löydy, ja sitten kun katsoo varpaisiinsa, niin siinähän niitä on. Paluumatkalla sitten huomaa kaatamiensa suppilovahveroiden keltaiset varret…

Kun löydät yhden ryppään, niin paappa silimälasit päähän ja tuijota yhteen kohtaan. Siihen niitä kummasti ilmestyy. On se veitikka sieni!

Lähde: Wikimedia

Lähde: Wikimedia

Karhun kanssa samoilla apajilla

Suppilovahverot tykkäävät kovasti toisistaan, ne kasvavat tiiviissä ryhmissä. Synkässä kuusimetsässä, paksussa sammalikossa piileskelee tukevampivartisia suppilovahverojoukkiota, mäntyvoittoisten kangasmaastojen rinteillä taas hennompivartisia yksilöitä. Kun vähän löytää, niin siinä ympärillä on yleensä monen monta rypästä hyvin maastoutuneena. Suppilovahveroita voipi muuten kerätä ihan lumentuloon asti. Ensilumen jälkeen ne jopa saattavat jatkaa kasvamista.

Taannoin oltiin rouvan kanssa sienimetsällä, ja nähtiin karhun jäljet. Karhu oli marjojen perässä, me sienten. Eipä tullut kilpailua. Van enpä tiiä nyt, voihan se olla että nykyajan karhutkin on päässeet suppilovahveroiden makuun. Joten Sienimies voipi vaaraa uhmaten käydä tarkistamassa parhaat sienipaikat, sovitaanko näin?

Mukavia makuja moneen ruokaan

Suppilovahverolla on oma, runsas maku, joka ei ole liian voimakas. Suppilovahvero on helppo valmistaa ja niin mukava sieni, että se käy mihin vain: pizzan päälle ja piiraisiin, murekkeisiin, keittoihin, kastikkeisiin, kiusauksiin… Ai että, tässähän näläkä rupiaa nakkelemaan!

Laita putsatut sienet suoraan metsästä pannuun, haihduta enimmät nesteet pois, mausta suolalla ja pippurilla ja avot: näin suppilovahvero käy lisukkeeksi liha- tai kalaruoalle. Kastikkeen jos haluat, niin sitten sitä kermaa perään. Jos haluat D-vitamiinit talteen talveksi, niin nesteenpoiston jälkeen eikun pussiin ja pakkaseen.

Rokua health & spa:n ravintolassa suppilovahveroita käytetään tilauksesta. Onpa sieniä eksynyt siellä muuallekin kuin pannulle: äskettäin kateltiin suppilovahveroista ja muista syysluonnon antimista tehtyjä juhlapöydän koristeita.

Tämän ”plokin” lopuksi Sienimies paljastaa salaisen herkun, joka ei täytä mitään ravintosuosituksia: upporasvakeittimellä suppilovahveroista saapi mukavaa naposteltavaa, vaikka niitten Salkkareitten ääreen.

Sienimies suosittelee:
Suppilovahveroita ja syksyn juureksia kiinalaisittain

Avainsanat:
Kategoria: Blogi
11 Lok

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>