Villiinnytään vaaleaorakkaista ja kesähäistä

Heinäkuun suosituinta sientä eli kanttarellia Sienimies käsitteli plokissa viime vuonna, joten villiinnytäänpäs tänä kesänä vaaleaorakkaasta. Otetaan mukaan myös vähän kesähäiden huumaa, ja laitetaan hääbuffetti koreaksi sekä sulhaset nöyriksi sienillä!

sienipiiras

Lupauksia antava pettymyksen sieni

Vaaleaorakasta voi sanoa pettymyksen sieneksi. Innoissaan haahuilet hämärässä kuusikossa, näet lupaavasti hohtavan keltaisen pilkun ja sen kaverin, vesi jo herahtaa kielelle kanttarellimuhennosta ajatellessa…sitten käännät sienen toisinpäin, ja helttojen tilalla olevat pehmoiset piikit paljastavatkin sienen vaaleaorakkaaksi.

Pessimisteille tämä saattaisi olla pettymys, mutta ajatteleppa asia näin päin: löytö on lupauksia antava. Kanttarellit viihtyvät samoissa piireissä, synkissä kuusikoissa ja tuoreissa sekametsissä, joten kannattaa laittaa silimät päähän ja katella hyvin tarkkaan ympärilleen. Sinne ne vaaleaorakkaat sujahtavat kanttarellien sekaan, ja niiden kanssa ne kannattaa melkein ruoaksikin valmistaa. Saapi enemmän lisuketta uuden potun viereen. Myöhemmin syksyllä kannattaa samoihin maastoihin palata suppilovahveroiden toivossa.

Vaaleaorakasta voi sekoittaa hyvin myös muiden kesän sienten, vaikka haperoiden joukkoon. Jos haluat makustella sientä yksinään, niin hyvä niinkin tulee. Sieni on hienon makuinen, useimmiten toukaton ja helppo valmistaa. Sinne vaan suoraan metsästä paloina kuumaan pannuun, enimmät mehut pois, voita ja sipulia joukkoon, ja isolla lusikalla ääntä kohti uusien perunoiden kanssa.

Modernin morsiamen mantra: Ei sieniä, ei sormusta

Sienimiehen kesähän kestää marraskuulle asti, vaikka sanotaankin, että heinäkuu on kesähäiden aikaa. Sienimiehen ehdotukset naposteltaviksi ja salaattipöytään tekevät suomalaisille, häätarjoiluista usein unohdetuille sienille kunniaa.

Nykyhäissä tarjoilisin melkeinpä vain kylmiä ruokia, mutta jos lihapataa tai karjalanpaistia haluaa, niin kyllähän sienet sinnekin mukavasti solahtavat. Kakun täytteestä jätetään kuitenkin sienet pois. Kakun päällehän voi pistää muovisen hääparin tilalle vaikka kaksi tattia rinnakkain! Vielä parempi, jos löytää vielä sellaiset mukavat, toisiinsa kietoutuneet yksilöt.

Moderni ja samaan aikaan perinteitä kunnioittava morsian voi sanoa sulholle: Ei sieniä – ei sormusta. Siinä saisi vähän sulhoon vipinää tarjoilujen järjestämisen suhteen. Pysyypä jaloista pois, kun päivät metsässä rämpii sienten perässä.

Saadusta saaliista tai suunnitelmallisesti jo edellisenä kesänä säilötyistä sienistä – äärimmäisissä hätätapauksissa myös kaupan valmiista tarjonnasta – voi sitten valmistaa buffetiin sormin syötäviä sienipiiraita, mukavan rapsakoita tattikanapee-suolapaloja, salaattipöydän kuningasta eli sienisalaattia rouskuista, hieman toisenlaista sienisalaattia eli marinoitua juures-sienisalaattia, sekä sienillä kruunattua kreikkalaista kanasalaattia.

Kylläpä ovat hääväen vatsat ja morsian tyytyväisiä!

Sienimies suosittelee: hääpaikaksi Rokua health & spa

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,
Kategoria: Blogi
04 Hei

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>